Kesäpäivä Kangasalla

Menomatka meni murjottaessa.

Pitkästä aikaa ehtii taas kirjoitella.. Oltiin eilen Justiinan kanssa Kangasalla pyörähtämässä. Menomatkan neiti taasen murjotti, koska joutui takapenkille. Murjotus vaihtui kuitenkin hyvin nopeesti iloon, kun pysähdyttiin metsäpolulle leikkimään kepeillä :) Justiina rakastaa keppejä, eikä se haluais ulkona muuta tehdäkään kun leikkiä kepeilllä.

Tulomatkalla ei enää murjotettu, vaikka joutuikin takapenkille.

Tytöt <3

Aino ja Oona on kotiutunut todella hyvin. Nyt tytöt tulee jo itse häkistä ulos lattialle temmeltämään ja tutkimaan uutta kotia. :) kovia tytöt on jutteleen ja kuikutus kuuluukin koko ajan, kun ne liikkuvat lattialla! Onnenpomppukohtauksia molemmat saavat tuon tuosta (paitsi silloin, kun saan kameran esille). Yllä on lähes ainut video, missä tytöt ei oo jäätynyt ihan totaalisesti. Yllä on myös toinen video, joka on tyttöjen yleisempi tapa toimia, kun alkaa videokuvata! Olis myös kuvissa noin nätisti :D

Ilopomppuja auringonvalossa

Aamupäivällä auringonsäteiden toimiessa spottivaloina, teki Oona ensimmäiset ilopomput :) (niille jotka eivät tiedä, saavat marsut pomppusätkyjä ollessaan iloisia. Koitan saada videollekin pari tanssahdusta!) Aino ei vielä pomppaillut, sen sijaan se etsi käsistäni lisää herkullisia heinänkorsia tai salaatinpaloja, joita tytöille lattialla tarjoilin. Tänään tytöt löysivät myös ensimmäistä kertaa itse häkin oven - pienen löytöretken jälkeen tosin :)

"Tässä jossain se oviaukko ihan varmasti on"

Ainolle salaatti maistuu :)

Oona <3

"Jes, vielä oli yks salaatinpala jäljellä!"

"Olisko sitä salaattia vielä? Jos mää ihan vähän viä vetäisin?"

Tunneli Koffin mäyräkoirasta on kiva

Kuikutusta ja mustasukkaisuutta

Aino ja Oona

Aino<3

Oona<3

Perjantaina kaksi pientä, suloista ja valloittavaa Abessiinialaista marsuvauvaa kotiutuivat. <3 Aino (Maailman Kalteri) ja Oona (Maailman Noitavuori) haettiin Hämeenlinnasta kasvattajalta, joka toimii nimellä Maailman marsula. Aino ja Oona olivat hämillään kaikesta uudesta ja Ainolta pääsikin uuden mamman syliin parit hermopissat. Lauantaina Aino ja Oona olivat päässeet pahimman järkytyksen yli ja jo söivät kurkkua kädestä ja myöhemmin myös sylissä ollessaan :) rohkeita tyttöjä! Aino varsinkin on kova juttelemaan, hirveästi pienellä tuntuu olevan asiaa. Aino on myös se rohkeampi ja uteliaampi, paitsi sylissä. Siellä Oona viihtyy paremmin (tai sitten se on kauhusta kankeana :D) Molemmat tytöt tulevat haistamaan kättä, kun sen laittaa häkkiin, eivätkä pötki tuhatta ja sataa pakoon, kun niitä silittää :) nämä kaksi ovat jo vieneet omistajiensa sydämet! :) tai kaikkien muiden paitsi Justiinan sydämen.. Justiinalla alkoi mökötys jo perjantaina päivällä, kun häkki kannettiin sisälle ja sitä valmisteltiin uusia tulokkaita varten. Justiina meni olohuoneen pöydän alle mököttämään, eikä maanittelut  jääräpäähän auttaneet. Illalla, kun uudet tytöt oli haettu, haki Justiina läheisyyttä tulemalla sohvalle ihan viereen. Tosin vielä piti hieman mököttää ja kääntää pää pois omistajista.. Hauska kaveri :D mustasukkaisuutta on ilmassa aina, kun pikkukaverit on meidän sylissä, tai ollaan niiden kanssa lattialla. Justiinan pitää tehdä itsensä näkyväksi joko tökkimällä meitä leluilla tai tulemalla meidän keskelle makaamaan, jotta varmasti huomataan, missä prinsessa menee! Marsuihin Justiina suhtautuu todella hienosti, se osaa olla paikallaan, kun tytöt tulevat lähelle :) Aino kävikin jo heti perjantaina tutustumassa Justiinaan, Oonalla vielä jännitti liikaa.

Mököttäjä

Äitienpäivänä Justiina täytti vuoden! :) synttäreitä tosin ei ehditty juhlia, kun oltiin koko päivä menossa, mutta synttärit on tulossa ja niistä kuvia myöhemmin!

Hämmennystä koirapuistossa

Riiviökaksikko

Tänään oli taas tuttu, viikottainen koirapuiston ranskistapaaminen, jossa ollaan käyty siitä asti kun Justiina rokotusten puolesta pääsi. Tänäänä kuitenkin Justiina oli aivan hämmentynyt ja pallo hukassa puistossa. Näytti siltä että hämmennyksen aiheuttajana oli parhaan kaverin Oton puuttuminen tapaamisesta. Vaikkakin tämä "riiviöpari" leikkii kyllä myös muidenkin koirien kanssa, taitaa perävaunu olla aika orpo ilman majakkaa :D  Alkuun Justiina pyöri hoomoilasena puistossa, eikä oikein tiennyt kenen kanssa leikkiä tai mitä pitäisi tehdä. Kunnes myöhemmin puistoon tuli enemmän tuttuja ruttunaamoja ja Justiinakin syttyi keppileikkiin Niiloherran kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin: kotiinviemisinä puistosta oli jälleen onnellinen, kuolainen ja todella väsynyt ranskistyttö!

Väsynyt. mutta onnellinen ruttunaama

Nyt se alkaa!

Noniin, ensimmäinen kirjoitus. Tästä se lähtee! Tällä hetkellä ei oo oikein mitään ihmeellistä kerrottavaa - Justiinakin vaan kuorsaa.. Mutta tyhmän näköinen tuo etusivu, kun siinä ei ole mitään :) Tässäpä siis pari kuvaa Justiinasta..

Asutaan tosiaan upouudessa kerrostalossa Tampereella ja meillä on oma pikkanen piha. Istuteltiin yksi päivä nurmikkoa, ja Justiinan piti tuttuun tyyliinsä olla mukana sähläämässä. Kuvassa siis lopputulos Justiinan haravointi- ja lapiointipanoksesta: aivan mutainen koira :) Justiina innostui sen verran haravoinnista, että nyt se on pyytämässä koko ajan pihalle, kun sen päästää katsoo se vuorotellen haravaa ja pihalle päästäjäänsä. Sitten kun pihalle menee alkaa se komentaa leikkimään: pyörii ympärillä pylly pystyssä ja haukahtelee. Mikäli haravan ottaa, jahtaa se sitä vaikka maailman tappiin, eikä tarvi kun sivulta sivulle heilutella. Helppo ja nopea väsytyskeino, kun hepulikohtaus iskee juuri ennen nukkumaanmenoa ;)

Perjantaina muuten haetaan pari marsuvauvaa! :) oi, odotan uusia kullannuppuja todella innolla!! Justiinakin on tottunut marsuihin, koska meillä on niitä ollut koko Justiinan eliniän, joten siltä osin sopeuttamisen luulisi olevan suht helppoa. Mökötystähän siitä tosin taas seuraa, kun Justiina ei olekaan kodin ainut prinsessa :D Tällä hetkellä marsuja siis ei ole, koska molemmat kuolivat :(